Jumala on ahdistuksen ja epäuskon vallassa, hän tarvitsee terapiaa.
Psykoterapeuttina toimivan yksinhuoltajan elämä ei myöskään ole taivaallisen ihanaa. Ella on moderni, akateemisesti koulutettu ihminen, joka ei usko Jumalaan. Jumalan on taas vaikea uskoa ihmiseen.
Potilassuhde on siis perin haastava; lopulta on hyvin epäselvää, kuka terapoi ja ketä. Esitys sinkoilee tämän hetken maailmasta Raamatun tapahtumiin ja takaisin. Elämän peruskysymykset ovat olleet samat viimeiset 6000 vuotta. Kumpi on sekopäisempi: Jumala vai ihminen? Saako tälle edes nauraa?
Martti Suosalon esittämä Jumala on väsynyt, masentunut, mielensä vähän väliä pahoittava valkoinen, keski-ikäinen mies. Sanna-Kaisa Palon esittämän psykoterapeutti Ellan elämässä on pettymyksiä ja epätoivoa, mutta yksi asia on hänelle varmaa: mihinkään jumalaan hän ei usko; paitsi ehkä itseltään salaa.
Israelilaisen näytelmäkirjailijan Anat Govin (Oh my God) näytelmässä käsitellään koko länsimäisen ihmisen alitajunta. Näytelmä on myös häpeämätön, törkeä komedia ennakkoluuloista ja vihamielisistä väärinkäsityksistä kahden yksilön välillä. Onko lopulta kysymys Jumalasta vai ihmisestä?
TEKIJÄT
Näyttämöllä: Martti Suosalo, Sanna-Kaisa Palo, Ari Kauppila
Ohjaus: Taru Mäkelä
Teksti: Anat Gov
Suomennos: Raija Talvio
Lavastus ja valosuunnittelu: Max Wikström
Pukusuunnittelu: työryhmä
Äänisuunnittelu: Tommi Koskinen
Videot: Max Wikström ja Teijo Pellinen
Maskeerauksen suunnittelu: Mari Lehto
Valokuvat: Juuso Westerlund